Samuli oli tänään uskomattoman kova sälberi ja vei maailman huippuja sata nolla. Marika oli myös ihan jees. Onnea molemmille.
Oma suoritus oli kaikessa keskinkertaisuudessaan mitäänsanomaton. Ajoin sen mikä jaloista lähti. Virhettä karkeesti 5min ja loput erosta tuli reidellä. Mitä siihen nyt sanomaan. Paljon jäi ukkoja taakse, mut turhan paljon niitä oli edelläkin. Radalla oli ehkä murhaavin ykkösväli, mitä olen kuunaan ajanu. Veti vertoja jopa Puijon hisun SM-pikamatkan ykkösvälille sarjassa H20 vuonna keppi ja kivi. Aloitin kisan ehkä vähän varovasti, mutta ei se välttämättä ollut huono asia "keskimatkalla", mikä kesti reilusti toista tuntia. Pienin 30-32 välitys oli välillä turhan jäykkä. Kertaakaan ei tarvinnut jalkautua sen takia, mutta meni turhan monessa paikassa vääntämiseks. Isoin virhe tuli ysille, kun kylälle kääntyvä tie oli merkitty samalla tavalla kuin maantie, mitä pitkin laskettiin alas. Todellisuudessa kylälle meni noin 1,5m levee mukulakivikuja. Mutta nämä on näitä kartanteon nyansseja. Alhaisimpana esitetty tänään ajettu rei(s/t)istömö.
Sisupuukko jaettakoon Samuelille, joka ei lannistunut siitä että satula levis ja housut repes. Onneks Jukalta saa aina kyydin Chavesiin Spessun liikkeeseen. Pääasia että pannut oli näyttävät.
PS. Pärstä on palanut. Enkä ole ainut tästä porukasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti