Marathon des Dangers 2011

Aika on kullannut muistoja tarpeeksi ja kirjoitan yleisön pyynnöstä raportin Vaarojen maratonista. Kirjoitan lyhyesti ja ytimettömästi, koska muistot ovat vielä liian kipeitä.

Valmistautuminen oli intensiivistä. Kolme vajaan kolmenkympin lenkkiä kilpapoluilla. Häpeäkseni tunnustan että aiemmin ei ole paljon tullut vierailtua, kun nuo keskinkertaiset lenkkimaastot ovat niin kaukana. Huomautettava on myös että nyt syksyllä on tullut juostua noin 5 elämäni 6 pisimmästä juoiksulenkistä. Kaukopartiomarssi menee vielä top kuutoseen.

Lähtöviivalle asettui toinen toistaan kovempia juoksumäen, ellei jopa mäkijuoksun, miehiä. heh. Oma tavoiteaika oli asetettu 4:30:een. Tiesin sen vaativan selkeää ylisuorittamista.

30s. ennen lähtölaukausta muistin ettei Endomondot ollu käynnissä ja reppu selästä. Vielä jäi 2s. väljää. Kristallisoituneena taktiikkana oli lähteä reilusti liian kovaa. Hyytyminen tulee kuitenkin ja on parempi olla pidemmällä sen iskiessä.

0-5km 23:23
Alamäkeä ja tietä. Ei turhaa jarruttelua ja
5-10km 27:24
Pikku pätkä tietä ja suurin osa Jauholanvaaraa lähestyvää polkua. Rentoa reipasta polkujuoksua. Mukava juosta kun olin n.50m seuraavan porukan edessä ja sai juosta omaan tahtiin.
10-15km 26:24
Pääosin hyvää polkua Jauholanvaara yli ja alamäkeen kohti Kiviniemeä. Maha alkoi ilmoitella itsestään ja sopivan sammalikon kohdalla puskarasti. 10s. myöhemmin hyppäsin letkaan joka sai kiinni. Letkassa oli tuttuja kulkumäen miehiä yli lajirajojen. Paussi oli taktikoitu viimeisen päälle että ehdin ottaa vielä hyvät asemat ennen vesistönylitystä.
15-20km 29:31
Vesistönylitys ja Kolinvaaralle nousu. Kiviniemessä muki vettä naamariin ja hiekkatietä pitkin kohti Kolinvaaraa. Reipas vauhti alkoi tuntua kintereissä, mutta tahti pysyi vielä yllä.
20-25km 35:25
Lyhyellä tiepätkällä ennen Ryläkselle lähtöä tuntui 2%:n nousu pystysuoralta. Totesin tilanteen ja päätin ottaa seuraavan tunnin todella rauhallisesti. Porukkaa tuli nousussa ohi vasemmalta ja oikealta. Nousun alussa tunsin selkeästi kun energiat alkoivat loppua ja rupesin väkisin mutustamaan hätätapausta varten mukaan ottamaani flapjackkiä.
25-30km 41:12
Koko stintti Ryläyksen polkua. Jotenkin kummasti alamäetkin alkoi tuntua todella vaikeilta. Pakki meni myös ihan sekasin patukasta ja geelistä, mutta energiaa oli pakko saada koneistoon. Näillä paikkein meni rikki kaikkien aikojen pisin juoksulenkki.
30-35km 32:55
Polkua ja tietä 50/50. Ryläykseltä lasketellessa tunnustelin juomasäiliötä ja sopivasti ennen vesipistettä imaisin viimeiset hunaja-merisuola-vedet. Tielle tullessa täytin säiliön rauhassa ja totesin että liikkeelle lähtö oli pirun vaikeaa. A-P huikkaili että mennään porukalla, mutta sinne se hävisi eikä näkynyt enää pitkällä suorallakaan. Tiellä oli pakko kävellä heti kun profiili kääntyi tiukemmaksi nousuksi. Venytin juoksupätkiä aurauskepiltä toiselle.
35-40km 32:25Kuva Ville Honkamäki. Teoksen nimi: Tunnelmia 40,5km kohdalla.

Tiellä kihnuttamista ja lopussa toiseksi viimeinen nousu. Vasen takareisi/pakara alkoi tässä vaiheessa olla niin tukossa että jalan eteen vienti alkoi välillä tökkiä, kun tossun eteen sattui senttiä korkeampi este.
40-maali 4:42:39
Alamäki oli vähintään yhtä hidasta kuin ylämäki. Tiellä juoksunomaisia liikkeitä. Viimeiseen nousuun lähtiessä matto piippasi loppusuoran alun merkiksi. Ei muuta kuin käsillä polvista työntäen eteenpäin. Purin hammasta ja nostin laiskalle laukalle tasaisilla/loivilla pätkillä. Joku retkisarjalainen tuli aina kävellessä ohi ja yritin jättää juoksemalla. Ei jäänyt. Ehkä kaikkien aikojen sadistisimman loppusuoran lopussa oli onneksi kannustusjoukkoja. Kannustusjoukkojen kannalta oli hyvä ettei yksikään urheilija päässyt varmasti vilahtamaan huomaamatta ohi. Sen verran sekaisin oli lopulta ettei hotellin kulmalla ollut ihan varma että missä maaliviiva on. Verbaalinen kommunikointi oli maaliintulon jälkeen kuulemma 3:n promillen tasoa.Sauna ja lihasoppa laittoi palautumisen käyntiin. Jotain rasittavuudesta kertokoon ettei olut maistunut pariin tuntiin. Mutta naamassa oli kyllä enemmän väriä kuin Sami Riekkojärvellä(nimi muutettu), jonka elpymistä oli tuskallista katsella. Vaikka jäin tavoiteajastani olen tyytyväinen suoritukseen. Aikaa olisi voinut mennä paljon kauemminkin ja jälkiseuraamuksina oli vain lihaskipuja ja lievästi hiertyneet nivuset. Juoksulenkille ei tehnyt mieli viikkoon.

Askolle saatesanoiksi: Suosittelen. Ensi vuonna uudestaan.

ps. takareisi/pakara-sektori on vahvasti jumissa edelleen.

pps. Tulipas pitkä juttu. Tässä on selkeästi korvattu laadulla puuttuvaa juttujen määrää.

ppps. Jos jaksoit lukea näin pitkälle, niin kuuntele toki vielä reissun teemabiisi.

Kohti syksyä.

Syksyllä on tulossa useita tapahtumia, joihin valmistautuminen on jo alkanut. Amatöörimäinen virhe oli missata lipunosto Amorphiksen keikalle. Pirulaiset oli myyty loppuun.

Viime sunnuntaina oli elämäni ensimmäinen ampumakilpailu. On ne ampujat kuitenkin vielä ihan erikseen.

Pitkästä aikaa hieno suunnistusreeni tuli vetästyä myös viikolla. Toisaalta pitkästä aikaa ensimmäinen minkäänlainen suunnistusreeni. Hevan paikalle raahaama lähtökello toi kisatunnelmaa. Reitinvalinnat jätti välillä vähän parannuksen varaa. On nuo suunnistajatki vielä kuitenkin erikseen. No voitinpaha Juspon.

Taas on katsastettu.

Sama keskinkertanen suorittaminen jatku tänäki viikonloppuna. Eilen sprintissä sija 7. ja tänää pitkällä 6.

Sitte selitykset:
-Ei kulje(riittävästi).
-Molemmissa starteissa suurimmat virheet paikoissa, joissa mielestäni kartta oli piirretty päin persettä.
-Ei oo ollu varaa päivittää kalustoo ihan 100% tikkiin. Ehkä 90%, mutta puuttuva 10% aiheuttaa välilllä murhetta, kun joutuu sovittelemaan vaihteita paskan takavaihtajan kanssa. Ei nyt mennä täpäri/jäykkä/alumiini/hiilikuitu-keskusteluun ollenkaa.
-Kisapaikka on tiukassa

Olisin laittanu reittipiirrokset gepsistä, mutta tulostin/skanneri vilkuttaa kaikkia error-valoja ja lopputuloksena on vaan musteiset sormet. Sellasta täällä päin. Yritin katella tässä samalla suunnistuksen valintoja, mutta eipä avaa liiton sivuja. No nyt on sopiva aika lähtee hakee Tanka juna-asemalta O-ringen-risteilyn jäljiltä.

Long2

Tarjolla olis ollu vajaa kaks tuntia letkassa ajamista. Tein heti alussa omat ratkasut ja jättäydyin reitinvalinnalla pari minuuttia. Sen jälkeen saikin ajaa ihan omassa rauhassa toista tuntia. Alun letkassa joku veti liinat kiinni ja vedettiin kunnon ketjukolari. Sihtasin tarkkaan ja onnistuin törmäämään Samueliin hajottamatta mitään Scottista. Takana oli kuitenki joku amatööri joka ei osannut törmätä oikein. Takavaihtajan vaijerinkuoreen tuli 45asteen kulma ja kuoren pää katkes. Hirveellä tuurilla vaihtaja kuitenki toimi jotenkuten pienen säädön jälkeen. Myllyttelin virheen jälkeen omaa vauhtia ja toisella perhosella pääsin vähän porukoihin mukaan. Aivan lopussa oli vähän huonoa tuuria(oma ratkasu taas) ja sija olis voinu olla viitisen pykälää parempi. Kampesin jo Ruslanin ja Tobiaksen ohi, mutta suolla kikkaillessa letka veti kovan maan kautta ohi. Eniten korventaa että Juho livahti samalla edelle. PRKL.


Results

Viestiin ei näillä näytöillä avautunu paikkaa, mutta tienaan parikymppiä siivoomalla mökin. Tulokset ei ollu tällä reissulla kummosia, mutta ei ihmeitä voi odottaa kun edellinen kisastartti oli viime syksynä. Siihen nähden ok. Ja kunhan kaluston saa pelaamaan varmuudella, niin ei jalalla ihan kauheesti tule takkiin.

ps. OMA HENKILÖKOHTAINEN MIELIPITEENI ON ETTÄ KATSASTUSTEN JÄRJESTÄMINEN JUHANNUSVIIKONLOPPUNA ON TODELLA MAUTONTA.
Ei sillä että pitäis olla turpa täys päivätolkulla, mutta siinä menee vähän muidenkin juhannuksenvietot vituralleen. Ja mitenkähän monta kisailijaa Kuopiossa on kaikenkaikkiaan lähtöviivalla? Häh? Nyt järki käteen. Jukolan missaaminen MC:n takia oli oma valinta, mutta tässä menee putkeen juhannuski harakoille.

Long

Lähtö piti olla 9:30. No eipä ollu ku kartat oli päätetty muovittaa eilen. No ei ne ollu mahtunu kokonaan ja joku oli leikannu reitinvalintaan kuuluvan tien pois. Uudet kartat oli painos. No ilmotettii et lähtö on 10:30 ja naisil 11:30. No kello oli 10:00 ni ilmotettii et naiset lähteeki 10:30 ja miesten start time unknown. Naiset lähti sitte 10:40 ja sen jälkee ilmotettii et miehet starttaa 15:00. Nyt vaa kämpillä sapuskaa et jaksaa iltapäiväl ajella.

Heja Sverige!

Middle

Oli keskimatka. Sato ja oli märkää. Ei tultu. 20min jälkee chainsuckkia niin paljo ettei oikein meinannu tulla hommasta mitään. Nii ja virhettä tuli paljo. Laitellaan illalla vaikka tarkempi analyysi.

No yritetään sitte olla positiivisella asenteella.

-Heippa

World Cup Sweden

Hejsan.

Katsastukset kyseiseen kisaan oli joku aika sitten. Pääsin kisoihin ja täällä ollaan. Polvi ollu kipee pari viikkoo kesken jääneen seikkailukisan jälkeen. Viime päivät lepäilty ja tänään ei tuntunu ajaessa kipuja. Aaron tempasema kineesioteippaus jo vähä repsottaa, mutta sillä mennään.

Rakas päiväkirja...

Aamusella ajeltiin Tukholmasta vajaa 300km tänne Rättvikiin. Ajellessa keli oli vielä ihan hyvä. Perille pääsyn jälkeen on satanu suunnilleen koko ajan. Kamat vaan mökkiin ja tutustumaan idylliseen Taalainmaalaiseen kylään. Siitä sitten vähän välipalaa naamariin ja fillarilla verkkaillen modelia ajamaan. Jussin kanssa testailtiin muutamia reitinvalintoja ja spekuloitiin urastoa. Keli oli märkä ja samaa odotettavissa huomenna keskarilla Leksandissa. Avajaisissa oli yllätysyllätys tanssi- ja musiikkiesityksiä. Pidettiin peukkuja että lava olis kaatunu, mutta kesti se Jackon Badinki.

Modelista opittua:
-polkuja voi olla paikoittain hyvinkin harvassa
-juuret liukkaita
-muta tukkii takana RRalphin
-ajonopeuskuvaus suuntaa-antava katkourilla
-polkujen lähdöt voi olla peitteisiä
-välillä kannattaa kiertää ja välillä mennä suoraan
-asutusalueiden ja siellä kulkevien urien kuvaus omalaatuista

Huomiseen näillä eväillä:
-otetaan kaikki irti
-otetaan vastaan kaikki mitä rata eteen heittää
-suoritus edellisistä kohdista huolimatta hallinnassa
-lihapullat+ranet