Valmistautuminen oli intensiivistä. Kolme vajaan kolmenkympin lenkkiä kilpapoluilla. Häpeäkseni tunnustan että aiemmin ei ole paljon tullut vierailtua, kun nuo keskinkertaiset lenkkimaastot ovat niin kaukana. Huomautettava on myös että nyt syksyllä on tullut juostua noin 5 elämäni 6 pisimmästä juoiksulenkistä. Kaukopartiomarssi menee vielä top kuutoseen.
Lähtöviivalle asettui toinen toistaan kovempia juoksumäen, ellei jopa mäkijuoksun, miehiä. heh. Oma tavoiteaika oli asetettu 4:30:een. Tiesin sen vaativan selkeää ylisuorittamista.
30s. ennen lähtölaukausta muistin ettei Endomondot ollu käynnissä ja reppu selästä. Vielä jäi 2s. väljää. Kristallisoituneena taktiikkana oli lähteä reilusti liian kovaa. Hyytyminen tulee kuitenkin ja on parempi olla pidemmällä sen iskiessä.
0-5km 23:23
Alamäkeä ja tietä. Ei turhaa jarruttelua ja
5-10km 27:24
Pikku pätkä tietä ja suurin osa Jauholanvaaraa lähestyvää polkua. Rentoa reipasta polkujuoksua. Mukava juosta kun olin n.50m seuraavan porukan edessä ja sai juosta omaan tahtiin.
10-15km 26:24
Pääosin hyvää polkua Jauholanvaara yli ja alamäkeen kohti Kiviniemeä. Maha alkoi ilmoitella itsestään ja sopivan sammalikon kohdalla puskarasti. 10s. myöhemmin hyppäsin letkaan joka sai kiinni. Letkassa oli tuttuja kulkumäen miehiä yli lajirajojen. Paussi oli taktikoitu viimeisen päälle että ehdin ottaa vielä hyvät asemat ennen vesistönylitystä.
15-20km 29:31
Vesistönylitys ja Kolinvaaralle nousu. Kiviniemessä muki vettä naamariin ja hiekkatietä pitkin kohti Kolinvaaraa. Reipas vauhti alkoi tuntua kintereissä, mutta tahti pysyi vielä yllä.
20-25km 35:25
Lyhyellä tiepätkällä ennen Ryläkselle lähtöä tuntui 2%:n nousu pystysuoralta. Totesin tilanteen ja päätin ottaa seuraavan tunnin todella rauhallisesti. Porukkaa tuli nousussa ohi vasemmalta ja oikealta. Nousun alussa tunsin selkeästi kun energiat alkoivat loppua ja rupesin väkisin mutustamaan hätätapausta varten mukaan ottamaani flapjackkiä.
25-30km 41:12
Koko stintti Ryläyksen polkua. Jotenkin kummasti alamäetkin alkoi tuntua todella vaikeilta. Pakki meni myös ihan sekasin patukasta ja geelistä, mutta energiaa oli pakko saada koneistoon. Näillä paikkein meni rikki kaikkien aikojen pisin juoksulenkki.
30-35km 32:55
Polkua ja tietä 50/50. Ryläykseltä lasketellessa tunnustelin juomasäiliötä ja sopivasti ennen vesipistettä imaisin viimeiset hunaja-merisuola-vedet. Tielle tullessa täytin säiliön rauhassa ja totesin että liikkeelle lähtö oli pirun vaikeaa. A-P huikkaili että mennään porukalla, mutta sinne se hävisi eikä näkynyt enää pitkällä suorallakaan. Tiellä oli pakko kävellä heti kun profiili kääntyi tiukemmaksi nousuksi. Venytin juoksupätkiä aurauskepiltä toiselle.
35-40km 32:25
Kuva Ville Honkamäki. Teoksen nimi: Tunnelmia 40,5km kohdalla.Tiellä kihnuttamista ja lopussa toiseksi viimeinen nousu. Vasen takareisi/pakara alkoi tässä vaiheessa olla niin tukossa että jalan eteen vienti alkoi välillä tökkiä, kun tossun eteen sattui senttiä korkeampi este.
40-maali 4:42:39
Alamäki oli vähintään yhtä hidasta kuin ylämäki. Tiellä juoksunomaisia liikkeitä. Viimeiseen nousuun lähtiessä matto piippasi loppusuoran alun merkiksi. Ei muuta kuin käsillä polvista työntäen eteenpäin. Purin hammasta ja nostin laiskalle laukalle tasaisilla/loivilla pätkillä. Joku retkisarjalainen tuli aina kävellessä ohi ja yritin jättää juoksemalla. Ei jäänyt. Ehkä kaikkien aikojen sadistisimman loppusuoran lopussa oli onneksi kannustusjoukkoja. Kannustusjoukkojen kannalta oli hyvä ettei yksikään urheilija päässyt varmasti vilahtamaan huomaamatta ohi. Sen verran sekaisin oli lopulta ettei hotellin kulmalla ollut ihan varma että missä maaliviiva on. Verbaalinen kommunikointi oli maaliintulon jälkeen kuulemma 3:n promillen tasoa.
Sauna ja lihasoppa laittoi palautumisen käyntiin. Jotain rasittavuudesta kertokoon ettei olut maistunut pariin tuntiin. Mutta naamassa oli kyllä enemmän väriä kuin Sami Riekkojärvellä(nimi muutettu), jonka elpymistä oli tuskallista katsella. Vaikka jäin tavoiteajastani olen tyytyväinen suoritukseen. Aikaa olisi voinut mennä paljon kauemminkin ja jälkiseuraamuksina oli vain lihaskipuja ja lievästi hiertyneet nivuset. Juoksulenkille ei tehnyt mieli viikkoon.Askolle saatesanoiksi: Suosittelen. Ensi vuonna uudestaan.
ps. takareisi/pakara-sektori on vahvasti jumissa edelleen.
pps. Tulipas pitkä juttu. Tässä on selkeästi korvattu laadulla puuttuvaa juttujen määrää.
ppps. Jos jaksoit lukea näin pitkälle, niin kuuntele toki vielä reissun teemabiisi.
